Ennen nukkumaan menoa juteltiin aika pitkään, tosin koneiden kautta, mut kuitenkin. Kyselin, et haluuks se ees tätä suhdetta ja puhuin edelleen siitä, miten vaikee asia tää paino on mulle. Haluu, ihan täysillä haluu olla mun kans mutta ei menny vieläkään tajuntaan se, että mä ajan takaa sitä, miksen kelpaa sellaisena kun olen??? Miehen mielestä mun laihdutushan on hyvässä vauhdissa ja kesään mennessä oon varmaan taas 5-6kg pienempi... Nii, kyllä mä varmaan olenkin mutta kun. Niin, me ajatellaan asioista nähtävästi niin erilailla.
Kerroin yhdestä illasta, ennen ku oltiin koskaan tavattu ja juteltiin facessa, puheeks tuli pituus. Mies sitten siihen ilmaisi mielipiteensä, paljonko mun mittaisen ihmisen tulis painaa ja mä itkin koko sen loppuillan, koska painoin paaaaaaaaljon enemmän. Mietin jo silloin, perunko koko treffit, mutta mies oli kuitenkin jo ostanu sillon junaliput, niin en kehdannut.

Sanohan toi vielä, että olenhan mä meidän yhdessäoloaikanakin laihtunu jo ihan huomattavasti. No siis, kiva et se näkyy, mut silti. En tiiä, kai mulle ei vaan mikään kelpaa. :D

Sunnuntaikalorit:

- kaksi kuppia kahvia rasvattomalla maidolla (35 kcal)
- litra minttu-suklaajäätelöä (1050 kcal) oksensin sen.
- omena (54 kcal)
- viili 1% purkki (80 kcal)

Yhteensä sunnuntain kertymät: 172 kcal jos tosiaan tota jädee ei lasketa.