Huonosti nukuttu, jos ollenkaan. Nousin kuuden maissa, keitin kahvit ja kudoin sukkaa puoli kahdeksaan. Ennen kahdeksaa lähdin psykiatrian polille päivystykseen, ja olin siellä tuntia liian aikaisin.
No bongasin siinä lääkärin ja pysäytin hänet, kerroin etten ole nukkunut ja olo on kamala. Odotin päivystävää psykologia ja juttelin naisen kanssa melkein tunnin. Helpotti kun sai puhua. Lähtiessäni sovimme että hän soittaa, kun saa lääkäriltä jotain infoa lääkityksestä.
Kerkesin kotiin ja puhelin soi: Melatoniinia ja mirtazapiinia. Pyysin nukahtamislääkettä mutta ei, ei tietenkään. Olkoon. Hain apteekista mirtazapiinin, melatoniiniin ei ollut rahaa.

Maanantaikalorit:

- kaksi kuppia kahvia rasvattomalla maidolla (35 kcal)
- viiliä 1% purkki (80 kcal)
- omena ( 54 kcal)
- kahvi rasvattomalla maidolla (17 kcal)
- kaksi riviä Fazerin mansikka-vaniljasuklaata (tsekkaan kalorit huomenna)

Yhteensä: 186 kcal

Mies meni päiväunille, tuli riitaa facebookista kun näin yhden chat-viestin ja kysyin mitä se tarkoittaa? Kuka Teija? Ja mikä rakkauteni kyläpukki? Mitä sellainen lause tarkoitti? Ei kuulemma mitään, hänen miehensä on sellainen sonni. Sinkku, sanoi Teijan profiili. Mun pää on varmaan sekasin.
Mies raivoo että ei se jos jonkun kans juttelee, tarkoita sitä että ollaan menossa naimaan. No ei niin, ei tarkoita, kyllä minä sen tiedän ja ymmärrän! En vaan pääse yli epäluuloisuudestani erään episodin takia. Pitäis varmaan yrittää tai ei tästä tule mitään.

Alan katsomaan miehen kanssa leffaa.

Sunnuntai.
Söin vielä illalla omenan jonka lisäsin eilisiin kaloreihin.
Liki puolta yötä menin sit avaamaan sen karkkipussin, joku choko tv-juttu ja söin siitä yli puolet. Havahduin sohvalla siihen kun mies otti multa pussin pois ja sanoi: "Sulla on silmät kiinni ja karkkia vaan mätät." No lähdin sit oksentaa ne ulos äkkiä, iltalääkkeet oli jo sillon varmaan vaikuttanu.
Yöllä kahden aikaan heräsin ja kävin syömässä karkkipussin melkein tyhjäks ja otin suklaalevystä yhden rivin.
Nyt juon kahvia tässä, mies oli keittänyt kun heräsin. :) Tuli keittiöön halaamaan ja kysyi, kuinka olin nukkunu, lisäs kyllä samaan syssyyn et olin käyny jääkaapilla, yöllä, hän huomas. Tunnustin yhden rivin suklaata syöneeni, en tiedä miks sen piti se mainita.
No ilahdutin häntä kertomalla että oon laihtunu maanantaista nyt 1,7kg! Kävin aamulla vaa´alla ja kyllä, 71,9kg! Tällasta vauhtia kiitos kohti kesää! :)

Sunnuntain kalorit, syödyt ja juodut:

- kaksi kuppia kahvia rasvattomalla maidolla 35 kcal
- kermaviiliä 200g 234 kcal
- kuppi kahvia rasvattomalla maidolla 17 kcal
- omena 54 kcal
- viiliä 200g 80 kcal

Yhteensä: 420 kcal

Tuli kaverin kanssa puhetta diagnooseista, lisäsin sitten omat tänne, koska mulla on diagnosoitu jo 15 vuotta sitten epävakaa persoonallisuus ja epäsosiaalinen persoonallisuus. Sellaisia häiriöitä minuun sisältyy ja aikalailla kaiken allekirjoitan, mitä noiden diagnoosien kuvauksiin sisältyy. Olen tosi impulsiivinen ja toimin hetken mielijohteesta sen enempää ajattelematta, ajattelen sitten jälkikäteen vasta. Varsinkin kännissä kaikki noi korostui. Enää en viinaa käytä.

Taas kun selväks saan pään... ja tuun sun luo...

Irinaa kuunnellessa napit korvilla, en tiedä mitä toisella sohvalla kuunnellaan napeilla. Nukuin melkein puoleen päivään, tai heräsin mä jo aiemmin mutta löhösin kissan kans sängyssä kaikessa rauhassa.
Pitäis suoriutua kauppaan hakee vessapaperia, kahvia, rasvatonta maitoa, hammastahnaa ja ehkä riisikakkuja. Jos sais jotain vaihtelua noihin omenoihin, viiliin ja kermaviiliin.

Eilen illalla ennenku menin nukkuu, sain päähäni et syön yhden näkkärin margariinilla. No pitäishän se tietää, ettei se koskaan jää yhteen. Söin ihan vitusti hapankorppuja paksulla margariinikerroksella ja oli niin hyvää! Oksensin sit sen mitä sain tulemaan ulos veden avulla.
Oksennan aina niin, että työnnän sormet kurkkuun. Silloin kun alotin oksentamaan, käytin hammasharjan vartta mutta pidemmän päälle se vaan repi kurkun rikki. Se tunne, kun työntää sormet kurkkuun ja antaa niiden levätä kieltä vasten ja tuntuu kuin koko suu olis täys sormia, se tunne tuo mulle mielettömän suuren tyydytyksen, en pysty kuvailee sitä niin kuin haluaisin. Se on vaan sellainen tunne, jonka haluan kokea.
Itse oksentaminen riippuu sitten niin paljon siitä, mitä oksentaa.



Lauantaina syödyt ja juodut kalorit:

- kaksi kuppia kahvia rasvattomalla maidolla (35 kcal)
- Rainbown kermaviiliä purkki ( 170 kcal)
- kaksi omena (108 kcal)


Yhteensä: 313 kcal

Mun pitäis kyllä olla ostamatta tota kermaviiliä ja ostaa sen edestä normaalia viiliä, niin saisin syödä sitä kaks purkkia ton yhden sijaan...

Käytiin kaupassa ja ostin joo viiliä monta purkkia mut sit mukaan tarttu uus Fazerin suklaalevy; mansikka-vanilja! Tuolla se nyt odottaa jääkaapissa iltaa. Eikä tässä vielä kaikki! Karkkipusseja oli puoleen hintaan, joten niitä kaks. Yks mulle ja toinen miehelle. Vittu niistä saa satatuhatta kaloria taas! No mä oksennan ne niin ei tartte niin paljoa välittää ja oonhan mä tullu jo sen reilun kilon alaspäin eli sinänsä maanantai on melko varmasti miinusmerkkinen.
Raportoin huomenna loppuillan kalorit.

Söin eilen illalla kun katoin Panic Roomia kolme riviä sitä tummaa suklaata... Paljonkohan siitä tuli kaloreita... En tiedä mut nyt ainakin sain nukuttua kun otin tenoxin ja kympin pamin. Kyllähän mä heräilin tietty taas veskiin mutten ainakaan kukkunu tuntikausia enkä luojan kiitos syöny mitään!
Kävin aamulla vaa´alla: 72,5kg! Ei oo tosi! Oon tullu maanantaista alas 1,1kg! Jumalauta! Tätä lisää! :D Tietty toi paino nyt lähteekin kun on mitä lähteä. Pitää siis iloita helpoista kiloista. :D
Mies lämmittää ruokaa ittelleen ja mä kuuntelen Chisua ja muuta ihanaa suomalaista musaa.

Perjantain kalorit tähän mennessä:

- kaksi mukillista kahvia rasvattomalla maidolla (35 kcal)
- omena (54 kcal)
- kermaviiliä purkki (170 kcal)
- 1% viiliä purkillinen (80 kcal)
- teetä muki rasvattomalla maidolle (11 kcal)

Yhteensä: 350 kcal

Mies heräs päiväunilta ja jotenkin tosi ärsyttävä tai sit mä vaan haluan aatella niin et saan itte olla ärsyttävä. Oon huomannu tai tiedän, et oon just sellanen, et väännän ihan turhasta ja väkisin. Ton kans vaan ei voi vääntää kun se antaa periks.

Mietin näitä päiviä, niin melkein 90% mun ajatuksista pyörii ruoassa, siinä et syönkö jotain vai en, paljonko saan tänään syödä, mitä syön... Rasittavaa ja niin turhaa kuluttaa aikaa syömisen miettimiseen. En tiedä pystynkö ikinä syömään niin, etten miettis mitä se syöty ruoka mulle tekee, paljonko se lisää aamupainoa.
Mies antaa tosi ristiriitaisia signaaleja, se ei tykkää yhtään jos arvostelen itteeni et oon paksukainen tms mut sitten taas... Niin, no se "kannustaa".

Huomenta. Tai siis en oikeestaan oo nukkunu ollenkaan, ravasin vessassa pitkin yötä ja tietysti samalla söin. Otin viimeisen omatekoisen sämpylän, sen päälle margariinia ja maistui niiiiin hyvältä! Päälle vedin muistaakseni neljä riviä Fazerin tummaa päärynä-mantelisuklaata ja sekin maistui taivaalliselta kahden aikaan yöllä.
Oksentamaanhan siitä sitten tie vei ja uskoakseni sain melkein kaiken ulos.
Seuraava syöminki oli varmaan sitten tunnin päästä; säilyketölkillinen persikoita mehussa. Niitä en sentäs oksentanu, mutta lisäsin tän päivän kaloreihin kuitenkin.

Torstain syömiset ja juomiset:

- cappuccinoa mukillinen (arviolta 72kcal)
- 235g säilykepersikoita 118 kcal (yöllä)
- yhden omenan, arviolta keskikokoinen 54 kcal
- yhden Ingmanin viilin 1% 80 kcal
- kahvi rasvattomalla maidolla 17kcal
- Saarioisen ohrapuuroa 300g (240 kcal) + margariinia 60% noin teelusikallinen (32 kcal)

Yhteensä siis tähän mennessä 613 kcal

Nyt mua väsyttää ihan sikana mut nyt ei auttais muu kun sinnitellä iltaan, muuten ei taas uni tule. Tänään jätän kyllä Ataraxit ottamatta illalla ja "lainaan" mieheltä tenoxia 10mg ja 5mg pamia. Luulis että tolla saa unen, varsinkin kun en ole tenoxia syöny pitkään aikaan, tai no, tammikuussa viimeks sairaalassa kun olin lepäilemässä kolme päivää.
Kävin kaupassakin vaikka väsyttää, ostin ittelleni kilon omenoita, valmiin ohrapuuron ja kaksi kermaviiliä. Tänään ei kyllä ole varaa enää syödä paljon mitään ja nekin kalorit on säästettävä illaksi.
Kävin muuten välipunnituksella ihan mielenkiinnosta: 73,1kg! Maanantain jälkeen on lähteny -500g! Jesjesjes! :) Jotain hyvää.

Sitä oon paljonkin miettiny nyt viime päivinä ja viikkoina, et miks mikään ei riitä? Aina pitää olla jotain enemmän, paremmin...
Sitä kans miettiny, miksen riitä omana ittenäni? Tietysti riitän tietyille ihmisille; perheelleni. Mut miksi en esim. omalle miehelleni?
Hän on se nro.1 kuka mua tsemppaa laihduttamisessa mut tsemppaa hiukan väärällä tavalla. Olen koittanu selittää hänelle, että laihduttaminen on mulle todella arka asia ja aihe puhua mutta ei. Se on niin veitsen terällä oleva asia; joko mä teen sitä täysillä tai sitten en todellakaan välitä mitä suustani alas tungen. Toki mä tajuan sen et mies on kans ilonen kun kiloja putoo koska ylipainoo on, mut se, et sitä asiaa hehkutetaan ihan sikana ja lasketaan, et kuinka paljon hoikempi oon taas kuukauden päästä ja että lasketaan mun painoindeksiä into piukkana ja asetetaan tavotepainoja tietämättä mitä mä edes painan. En oo suostunu sanoo painooni mutta kerron aina paljonko oon laihtunu. Sit sanotaan et hän kyllä kertoo kun on aika lopettaa laihdutus, kun yritin vihjata et entäs jos en osaa lopettaa? Mistä hän voi tietää millon mun on hyvä olla omassa kehossani?
Oon suurimman osan tähän astisesta elämästäni kärsiny ylipainosta ja siitä on tullu mulle todellinen mörkö. Omatunto soimaa heti kun pistän vähänki ylimäärästä (eli mitä vaan) suuhuni ja toisinaan sorrun siihen et ahdan kaiken mitä saan käsiini ja oksennan.
Hän saattaa sanoa myös siitä, että oon jo syöny, kun meinaan ottaa lisää jotain. Mulle ei oikeestaan oo suurempaa loukkausta olemassa, kun kieltää mua ottamasta ruokaa vedoten mun painoon tai siihen et oon jo syöny. Sit mä alistun, niinku joskus aikoinaan, enkä haluis sitä itteeni enää takasin.
Se minä ei osannu pitää puoliaan eikä tehdä mitään muutakaan, mut se on jo toinen juttu.
Miksen mä kelpaa sellasena kun oon? Miksei mulle voi sanoo, että oon hyvä näinkin mutta jos haluan itte itteni takia tehdä jotain painolleni niin ok!
Aamusin yleensä nukun tosi pitkään ja jos mies tulee mua herättää, se kysyy, oonko mä nukkunu hyvin (ihanaa), oonko mä käyny yöllä jääkaapilla (ei niin ihanaa) ja jos oon, niin mitä oon syöny ja miks oon heränny jääkaapille? Siitä se päivä sitten lähtee käyntiin.
Ehkä mä ittekin lietson miestä ja itteeni ottamaan nää asiat liian vakavasti, en mä tiedä. Mua vaan suunnattomasti ottaa päähän se, että mua ei arvosteta sillon, jos mulla on kiloja mut laihana olisin kaikin puolin parempi.
No, pianhan se toivottavasti nähdään, miten paljon parempi mä laihana olen. Tuskin piirunkaan vertaa.

Tähän mennessä kun kello on 18.30 olen syönyt ja juonut:

- 3 isoa kupillista kahvia rasvattomalla maidolla
- yhden omenan
- yhden viilin 1% 200g
- yhden itsetehdyn sämpylän
- ruokalusikallisen 60% margariinia

Eli kaloreita tähän mennessä 388 kcal. Pitäis syödä päivällä vähemmän niin jää varaa syödä yöllä jos herää nälkään. Jos ei syökään yöllä, on se vaan sit plussaa eli toivottavasti miinusta aamulla! :)

Moi vaan Sinä joka tätä luet :)

Niin... Aloitan tän blogin sen takia, että saan "avautua" ja purkaa itteeni tän kaiken diettaamisen ja laihduttamisen keskellä jollekin "ei-ihmiselle". Miehelle en ala tuntoja purkamaan sen enempää koska sen mielestä mä olen läski ja lihava ja se vaan kannustaa mua pudottaa painoa nopeammin ja nopeammin.

Mun laihdutus on oikeestaan aika sekamuotoista, jos niin voi sanoo eli välillä oon tosi tiukalla dieetillä ja välillä ahmin ja oksennan. Diagnoosia mulla ei ole syömishäiriöstä annettu mut masennuksesta on diagnoosi ja persoonallisuushäiriöistä. Psykoterapiaan mun pitäis hakeutua mutta en oo saanu aikaseks. Sairauslomalla oon ainakin syksyyn asti näillä näkymin.

No, olenhan mä läski, painoindeksi huitelee nyt 28, kun se oli vielä tossa tammikuussa 32,4.
Oon nyt laihtunu noin 12kg onneks eli oikeestaan sen, mitä oon vuodessa lihonu.
Laihimmillaan on bmi ollu 18.3 ja siihen pyrin nytkin.
Seuraava tavoite on bmi 24,2 eli tasan 10kg vähemmän.
Vaa´alla mä käyn aina maanantaiaamuisin alasti ja sen lukeman alle pitää olla seuraavan maanantain lukema.
Viimeisen kuukauden aikana oon laihtunu 4,1kg ja laskenu kaikki syömiset kalorilaskurilla. Sen avulla on sikahyvä pitää kirjaa missä menee. :) Tänään oon syöny omenan ja juonu kaks kuppia kahvia (103kcal) eli tosi hyvin. Mut eilen tulikin vedettyä melkein 900kcal! :O
Kävin Hesessä ja ostin pienen päärynäpirtelön, kotona katoin netistä niin ihan sikana kaloreita, huh huh ja päärynässä viel eniten mitä niis pirtelöissä on! Söin lisäks viel yhen tuutin joten kun pääsin kotiin, oli pakko oksentaa. Onneks sitä pirtelöö tuli ulos.